Saamme paljon kysymyksiä lukijoiltamme (kiitos niistä!) ja kaikkia auttaaksemme olemme koonneet tällä sivulle yleisimmin kysyttyjä kysymyksiä paljasjalkakenkien käytöstä.
Jos sinulla on lisäkysymyksiä, ole yhteydessä joko Palaute-napin kautta tai sähköpostilla “info at paljasjalkakengat piste net” osoitteeseen.
Kysymys: Onko paljasjalkakengissä ns. “varpaiden” paikat? Vai voiko käyttää normaali sukkaa?
Vastaus: Riippuu paljasjalkakenkien mallista – tällä hetkellä ainoastaan Vibram Fivefingers -malleissa on erilliset varpaat, joten niissä tarvitaan varvassukat.
Muissa (Feelmax, Vivobarefoot, Merrell jne.) on yhtenäinen, “normaali” kenkäosa varpaille, joten tavalliset sukat käyvät. Tosin näissäkin malleissa voi olla kiva käyttää varvassukkia, jolloin varpaat pääsevät levittymään normaalisti askeltaessa, ja mahdollisesti pysyvät kuivempina ja tulee vähemmän rakkoja.
K: Lisääkö sukka käyttömukavuutta vai onko ihan makuasia? Hiertääkö ilman sukkaa?
Suosittelemme kyllä sukkia, niin ei tule hiertämisen kanssa ongelmia ja kengät pysyvät vähän puhtaampina.
K: Kun aloitan paljasjalkajuoksua alfaltilla/soratiellä/metsätiellä/pururadalle/jne., millaiset kengät olisi hyvä olla?
V: Ensimmäisissä kengissä voit valita aika vapaasti itseä miellyttävän mallin sillä perusteella mikä miellyttää ulkonäöllisesti sekä tuntuu hyvältä jalassa. Kokeilemalla oikeastaan löytää mistä itse pitää, kuten muissakin uusissa asioissa. Melko lailla kaikki mallit kyllä sopivat kaikille alustoille, siitä ei kannata ensimmäisissä paljasjalkakengissä välittää.
Periaatteelliset neuvot:
1) Mikäli sinulla on toisetkin (vanhat) kengät joita käyttää (aiotussa käyttötarkoituksessasi) – osta kengät joissa on ohut pohja ja joissa ei ole kantakorotusta (ns. zero drop, eli kanta samalla tasolla kuin päkiä). Näitä on sitten hyvä käyttää sekaisin vanhojen kanssa, koska jalkojen totuttelu vie kauan. Tällaisia zero drop -kenkiä ovat mm. Feelmax, Fivefingers, Vivobarefoot.
2) Jos aioit käyttää pelkästään näitä paljasjalkakenkiä jatkuvasti(aiotussa käyttötarkoituksessasi), silloin on ehkä järkevää ottaa ensimmäisenä jotkin ns. “välimallit” jotka ovat vähän enemmän perinteisemmän kengät tyylisiä, eli paksumpi pohja ja kanta hieman päkiää korkeammalla. Näin jalat eivät joudu liian kovalle rasitukselle. Näitä ovat mm. Merrell, Nike, Reebok.
Tarkkoja malleja on vaikea neuvoa, koska saatavilla oleva valikoima vaihtelee niin paljon paikasta ja ajasta riippuen. Verkkokauppojen tämänhetkisen paljasjalkakenkien saatavuuden näet helpoimmin omassa katalogissamme.
Katso myös:
Näin valitset sopivat paljasjalkakengät
Paljasjalkakenkien oikean koon valinta
K: Voisiko paljasjalkatossuja käyttää työkenkinä sisätöissä (seisomatyö, 8 tuntia)? / Työssä, jossa on hyötyliikuntaa 3-5 km päivässä erilaisilla pinnoilla sisällä ja ulkona?
V: Riippuu hieman millaisia vaatimuksia on – jos tarvitaan turvakengät, niin sellaisista emme ole tietoisia. Mutta todennäköisesti kaikissa muissa tapauksissa paljasjalkakenkiä voi hyvin käyttää työkenkinä.
Ensimmäisissä kengissä voit valita aika vapaasti itseä miellyttävän mallin sillä perusteella mikä miellyttää ulkonäöllisesti sekä tuntuu hyvältä jalassa. Kannattaa vain kiinnittää huomiota siihen, että kengissä ei ole kantakorotusta (ns. zero drop, eli kanta samalla tasolla kuin päkiä). Ohutpohjaisimmat mallit ovat Fivefingers ja Feelmax.
On myös hyvä huomioida, että mikäli työssä tulee vastaan liukkaita pintoja (esim. kostea muovi- tai betonilattia) niin silloin kannattanee harkita mallia, joissa on hieman paksumpi pohja ja pitävä kuviointi. Toinen juttu on se, että alkuvaiheessa kannattanee pitää paljasjalkakenkien käyttö rajallisena, jotta jalat saavat tottua rauhassa. Eli olisi hyvä päästä vaihtamaan kenkiä päivän aikana, tai ensin totutella vapaa-ajalla.
K: Onko paljasjalkakenkien käytössä selvästi poikkeava kävely- ja juoksutekniikka verrattuna tavallisiin lenkkitossuihin?
V: On. Kävely on periaatteessa kyllä samanlaista, mutta siinäkin jalan pienet lihakset ja pohkeet joutuvat uusilla tavoilla töihin (ellei ole muutenkin käyttänyt arkena tosi ohutpohjaisia kenkiä). Juoksussa kanta-astunnan sijaan tulee päkiä/keskiastunta. Katso opassarjamme, joka on suunniteltu auttamaan juuri tässä.
K: Voiko päkiäjuoksua juosta niin, ettei kantapää osu maahan ollenkaan?
Ei voi – kantapään pitää aina käydä maassa. Muuten pohkeet ja akillesjänteet rasittuvat liikaa. Pelkästään päkijöillä juoksu ei ole muutenkaan tarkoituksenmukaista tai tehokasta. Päkiä/jalan keskiosa ottaa siis vain ensimmäisenä maahan, mutta kantapäät laskeutuvat sen jälkeen myös. Tämä on luonnollinen juoksutyyli, ja aiheuttaa merkittävästi pienemmän ja loivemman tärähdyksen kuin kanta-astunta. Katso opassarjamme, joka on suunniteltu auttamaan juuri tässä.
K: Voivatko lapset käyttää paljasjalkakenkiä?
Kyllä! Itse asiassa lasten kannattaisi käyttää ainoastaan paljasjalkakenkiä (tai olla paljain jaloin). Lue lisää kenkien vaikutuksesta lasten jalkojen kehitykseen.
K: Isoin kysymys paljasjalkakenkiin liittyen tällä hetkellä on kävelytekniikka. Juoksutekniikka tuntuu tulevan luonnostaan, mutta kävely tuntuu vaikeammalta. Moni asia mietityttää, esim. mikä osa jalasta tulee kävellessä ensin maahan, pitkä vai lyhyempi askel, kropan asento jne.?
V: Itse suosin kävelyssä enimmäkseen sellaista kävelytyyliä, joka tulee luonnostaan – sen kummemmin miettimättä. Normaalikävelyssä kanta-askellus ja pieni tärähdys on mielestäni ok koska ei valtavista voimista puhuta. Tämä tietysti riippuu omasta fysiikasta ja mahdollista “terveyshaasteista”.
Toisaalta jos haluaa kävellä kovempaa, niin silloin kyllä polvien jousto ja lyhyt askel ovat tärkeämpiä, ja tämä oikeastaan johtaa tyyliin, joka huippupikakävelijöillä on – eli youtubestahan voi katsoa esimerkkiä. 😃 Se on aika hyvin optimoitu motorisesti, ja pikakävelijäthän kulkevat nopeamminkin kuin monet juoksevat… Mutta lienee sitten omalta osalta mieltymyskysymys, suosiiko (pika)kävelyä vai juoksua.
Joka tapauksessa ryhti ja lantion asento täytyy pitää kävellessäkin kunnossa – eli pää vartalon keskilinjassa, hartiat rennosti takana. Lantio pitää pitää kontrollissa, niin että se ei valahda taakse eikä työnny eteen niin että selkä menisi notkolle.
K: Etsin kävelyyn ja lenkkeilyyn sopivia paljasjalkakenkiä, mikä malli olisi hyvä?
V: Ensimmäisissä kengissä voit valita aika vapaasti itseä miellyttävän mallin sillä perusteella mikä miellyttää ulkonäöllisesti sekä tuntuu hyvältä jalassa. Kannattaa vain kiinnittää huomiota siihen, että kengissä ei ole kantakorotusta (ns. zero drop, eli kanta samalla tasolla kuin päkiä). Ohutpohjaisimmat mallit ovat Fivefingers ja Feelmax.
Jos liikut paljon metsässä, jossa voi olla isoja, liukkaita juuria ja kiviä, niin voit harkita mallia, joissa on hieman paksumpi pohja ja pitävä kuviointi – ns. polku- eli “Trail”-mallit, joita on mm. Merrellillä ja FiveFingersillä.
K: Olen nähnyt useita erilaisia malleja kaupoissa esim. varvasmalli ja tavalliselta lenkkitossulta näyttävä kenkä. Onko paljasjalkakengissä suuria eroja mallien välillä muuta kuin ulkonäkö?
V: Eroja on aika paljon pohjan paksuudessa ja muussakin rakenteessa. Varvasmalliset Fivefingersit ja Feelmaxin tossumallit ovat ohutpohjaisimpia ja siten lähimpänä paljasjalkatuntumaa.
Toisaalta taas Merrell, Nike ja perinteisemmät valmistajat tarjoavat “barefoot”-kenkiä joissa saattaa olla pohjaa enemmältikin. Ennen kaikkea kannattaa kiinnittää kuitenkin huomiota ainakin siihen, ettei kengissä ole kantakorotusta (eli ovat ns. zero-drop kengät, eli kanta ja päkiä ovat samalla tasolla).
K: Hei, isoin kysymykseni on tässä vaiheessa, hankkisinko kalliit paljasjalkakengät vai aloittaisinko paljasjalkajuoksun ensin ihan paljain jaloin?
V: Ainakin kesällä on erinomainen mahdollisuus testata ihan paljain jaloin juoksemista! Suosittelemme, tuntuma ja fiilis ovat mahtavia! Mutta kovin pitkiä matkoja ei voi kyllä ns. puhtaalta pöydältä juosta, muutama sata metriäkin alustasta riippuen on jo ihan tarpeeksi ja alkaa tuntua kyllä jalkapohjissa.
Toisaalta aloitukseen paljaat jalat ovat siinä mielessä kyllä hyvä, että juuri jalkapohjien herkkyys pitää huolen siitä, ettei ahnehdi liian paljon liian nopeasti. Kenkien kanssa monet lähtevät tekemään liian pitkiä lenkkejä liian usein (ja saattaa tulla rasitusvammoja), kun jalat tarvitsevat kuitenkin kuukausien (tai parikin vuotta) aikaa totuttautumiseen. Jos mahdollista, kokeile ihmeessä paljain jaloin (esim. normaalin lenkin viimeisellä muutamalla sadalla metrillä ota kengät pois) ja hanki paljasjalkakengät mikäli se alkaa kiinnostaa.
K: Mistä saan ostettua paljasjalkakenkiä muualta kuin netistä? Paljasjalkakenkien jälleenmyyjät Helsingissä / Tampereella jne.?
V: Meillä ei valitettavasti ole alue/kaupunkikohtaisia listoja kauppiaista, ja usein merkkien ja mallien saatavuuskin vaihtelee kuukaudesta toiseen eri kaupoissa. Mutta pienemmistä juoksuun erikoistuneista myymälöistä löytyy usein parhaiten – isommat urheilun “tavaratalot” kuten Intersport saattavat pitää joitain malleja, mutta enimmäkseen ne ovat keskittyneet perinteisiin lenkkareihin. Verkkokauppojen tämänhetkisen paljasjalkakenkien saatavuuden näet helpoimmin omassa katalogissamme.
Kenkien valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että pohja on ohut ja kantapää on samalla tasolla kuin päkiä (ei korkoa). Nämä ovat tärkeimmät ominaisuudet, ja tällaisia malleja löytyy kyllä edullisesti muiltakin kuin ns. tunnetuilta merkeiltä – voi tosin verkkokaupoista joutua tietysti etsimään, kokeilemaan ja palauttamaan. Mitään paljasjalkakenkiin erikoistuneita kivijalkakauppoja ei oikein ole pk-seudullakaan.
K: Olen koko ikäni pitänyt tukevia ja vaimentavia lenkkareita. En ole varsinaisesti juoksua harrastanut, mutta erilaisia pallopelejä jne. Nyt aloittaessani pelaamaan salibandya tuli mieleen, että mahtaakohan nuo paksut ja vaimennetut kengät siinäkään lajissa olla loppujen lopuksi kovin hyväksi? Ovatko sisäpelit eri asia kenkien suhteen, kuin pelkkä juokseminen/kävely?
V: Periaatteessa sisäpeleissäkään ei pitäisi olla estettä paljasjalkakenkien käytölle, joskaan tästä meillä ei ole hirveästi tietoa tai kokemuksia [toim. huom: mikäli sinulla on, lähetä meille viesti ja kerro kokemuksistasi!]. Toki voi olla, että joissain lajeissa tulee paljon hyppyjä eri asennoissa jolloin kantapääpehmuste voi olla hyvä, tai pitkät varret esim. koripallossa nilkkaa tukemaan. Toisaalta pitää pitää huoli, että kenkien pohjamateriaalilla saa hyvän otteen kentän pinnasta eivätkä ne lipsu.
Jalkojen pienet lihakset pysyvät kyllä paremmassa ja luonnollisemmassa kunnossa ohutpohjaisilla kengillä kuin paksummilla, ja siitä on kyllä itsessään hyötyä kaikissa lajeissa.
Yksi asia mikä salibandyssa varsinkin kannattaa huomioida on pelin nopeatempoisuus – jalat ja jänteet joutuvat aika koville, etenkin akillisjänne. Tämän vuoksi kannattaa kyllä olla todella varovainen paljasjalkakenkien kanssa alussa – kun on käyttänyt vuosia tavallisia kenkiä, joissa on kantakorotus, mutta sitten siirrytään ohutpohjaisiin ns. zero-drop kenkiin, niin pohjelihas ja akillesjänne venyvät ja joutuvat jo muutenkin rasitukseen, saatikka pelin tiimellyksessä. Lisärasitus ja venyminen ääriasennoissa voi aiheuttaa vammoja. Siinä mielessä kannattaa muissakin lajeissa totutella ensin rauhallisemmissa ympäristöissä jalat paljasjalkakenkiin “omassa rauhassa”.
K: Mistä vedenpitävät ja/tai varrelliset paljasjalkakengät?
V: Vedenpitäviä paljasjalkakenkiä tuntuu olevan todella heikosti saatavilla… Esimerkiksi Fivefingersillä on vedenpitäviä malleja vain Lontra ja Bikila Evo WP, ja kummankaan saatavuus ei ole kovin hyvä, ainakaan jälkimmäistä ei ole saanut ulkomaisistakaan kaupoista pariin vuoteen. Toisaalta kuuleman mukaan kenkien kestävyyskään ei ole ollut kovin hyvä.
Feelmax on oikeastaan ainoa valmistaja, jolla on selkeästi vedenpitäviä ja varrellinenkin malli – joskin näistäkin on kuulunut kommenttia, että tuppaavat hajoamaan tosi herkästi.
Merrell ei tarjoa juurikaan tietoa vedenpitävyydestä, ja useimmat tuntuvatkin olevan vain vettä hylkiviä. Ja vartta ei löydy.
Muillakaan brändeillä ei ole mainintoja mallien vedenpitävyydestä.
Vivobarefootilla on tosin varsinaiset kumisaappaat.
K: Voinko ylipainoisena käyttää paljasjalkakenkiä?
V: Voit. Lue tarkemmin täältä.
K: Normaalissa juoksemisessa polvet kipeytyvät usein, joka estää aktiivisen juoksuharrastuksen. Voisiko paljasjalkajuoksu olla vähemmän polvia rasittava?
V: Todella paljon on “raportteja” maailmalta, että polvivaivat ovat hellittäneet/kadonneet paljasjalkakenkien käytön aloittamisen jälkeen. Toki on mahdotonta sanoa jokaisesta henkilöstä yksilöllisesti, auttaisiko uusi juoksutyyli juuri sinua.
Toinen juttu, mihin kannattaa kiinnittää huomiota on keskivartalon ja pakaroiden treenaus sekä lantion seudun liikkuvuuden edistäminen. Usein polvivaivat johtuvat itse asiassa heikkouksista keskivartalossa tai pakaroissa – kun juostessa nämä lihakset väsyvät ennen aikojaan, ne eivät enää kannattelekaan lantiota paikallaan ja tämä lantion liike aiheuttaa ylirasitusta jänteille, mikä taasen alkaa tuntua kipuna polvien tuntumassa. Eli myös lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelulla voi päästä polvivaivoista eroon. Katso myös Juoksijan paras vatsalihastreeni.
K: Paljasjalkakenkien puhdistus / pesu?
V: Lataa paljasjalkakenkien puhdistusopas täältä (liity sähköpostilistalle niin saat myös puhdistusoppaamme).
K: Entäpä patikointi rinkan kanssa? Rinkka jonka paino on 20-30kg?
V: Luonnossa liikkuessa paino selässä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kenkien pohjasta saa tarpeeksi pitoa märällä ja liukkaalla alustalla (juurakot jne.). Muuten paino itsessään ei välttämättä vaikuta kenkien käyttöön, tosin ilman kunnollista paljasjalkakenkiin totuttelua ei kannata kuorman kanssa lähteä pidempään(kään) reissuun.
K: Löysin sivuston, kun olin etsimässä tietoa vaivasenluun hoidosta ja juoksun vaikuttamisesta vaivaan. Paljasjalkajuoksukenkiä suositellaan hoitoon, mutta onko niiden pakko olla nimenomaan sellaisia, joissa varpaat ovat erikseen?
V: Oleellista kengissä on, että varpaat pääsevät levittäytymään luonnollisesti askeltaessa – ei tarvitse olla “varvastossuja” kunhan vain kenkä muuten on tarpeeksi leveä niin että varpaille on tilaa. Samoin olisi hyvä, että kenkä on ns. “zero-drop” -malli eli jossa kantapää ei ole korotettu, vaan on päkiän kanssa samalla tasolla. Ks. myös Vaivaisenluut, nivelrikko ja paljasjalkakengät
K: Ovatko paljasjalkakengät hyödyksi vain harvoille? Voiko paljasjalkajuoksusta olla vahinkoa 60-vuotiaalle?
Kattavaa, yksiselitteistä tieteellistä tutkimusta ei aiheesta juuri löydy, mutta kyllä kokemusperäiset kertomukset ja maalaisjärki sanovat että paljasjalkakengät (tai paljain jaloin) liikkuminen sopii suurimmalle osalle ihmisistä. Vuosien mittaan on alkanut näkyä entistä enemmän ortopedienkin kommentteja, että tuetut ja paksupohjaiset kengät ovat itse asiassa karhunpalvelus jalkojen terveydelle (ja jalkojen kunto vaikuttaa laajemminkin kehon asentoon).
On toki joitakin sairauksia, jotka saattavat vaikuttaa asiaan. Esim. jos jalkojen ja jalkapohjien tuntoaisti on jotenkin heikentynyt, tällöin on riski, että ei huomaa kun jalat “ilmoittavat” että nyt olisi syytä ottaa rauhallisemmin ja levätä, ettei tule esim. murtumia.
Tämä ei ole mikään lääkärin tai ammattilaisen arvio, mutta samoin kuin muu perusurheilu ja esim. painoharjoittelu, paljasjalkailu sopii yhtä hyvin myös yli 60-vuotiaille, kunhan ei ole sairauksia, jotka vaikuttavat asiaan.
K:Minkä kokoinen paljasjalkakengät kuuluu olla? Pitääkö sen olla ihan napakka vai jättää hieman tilaa kengän kärkeen?
Kannattaa olla hieman tilaa kärjessä, jotta varpaat mahtuvat liikkumaan – samoin leveä lesti on aivan olennaista, jotta varpaat pääsevät luonnollisesti levittäytymään askeltaessa.
K: Entäs patikointi paljasjalkakengillä rinkan kanssa? Rinkka jonka paino on 20-30kg.
Luonnossa liikkuessa varsinkin painoa selässä kiinnittäisin huomiota siihen, että kenkien pohjasta saa tarpeeksi pitoa märällä ja liukkaalla alustalla (juurakot, kalliot jne.). Muuten paino itsessään ei välttämättä vaikuta, tosin ilman pitkää paljasjalkakenkien käyttöä en kylmiltään lähtisi reissuun. Jos kilometrejä ei ole paljasjalkakengillä vielä takana monia, toki esim. FiveFingersit voivat olla oivat, kevyet leirikengät.
Paljasjalkakengät ja plantaarifaskiitti?
Paljasjalkakengät voivat tosiaan ajan myötä auttaa erilaisiin jalkavaivoihin ja plantaarifaskiittiinkin, kun jalat tavallaan korjaavat ja vahvistavat itse itseään kun niille antaa tilaisuuden (poistamalla “ylimääräistä” jne. ympäriltä). Toki mitenkään varmaa ei ole, että (kaikista) vaivoista pääsee eroon. On myös erittäin tärkeää lähteä käyttämään paljasjalkakenkiä todella varovasti vähitellen totutellen, koska uudet lihakset jaloissa kuormittuvat, ja jos jaloille kohdistuu liikaa kuormitusta liian nopeasti, niin ilmenee hyvinkin varmasti uusia ongelmia.
Voiko paljasjalkakengät pestä pesukoneessa?
Kannattaa tarkistaa kunkin valmistajan omat hoito-ohjeet. Pääsääntöisesti kyllä pitäisi voida (tietysti materiaalit pitää tarkistaa, jos kengissä on esim. aitoa nahkaa niin vesi ei ole hyvästä…) Katso myös paljasjalkakenkien puhdistus-oppaamme.
K: Voiko talvella juosta villasukilla?
Kyllähän sitä voi, jos tarkenee! Aika tarkkana saa olla pakkasella, ettei tule huomaamatta paleltumia. Ja kylmyyden sietokyky vaihtelee, toisista tuntuu todella ikävältä vähäinenkin kylmyys jalkapohjissa. Mutta jos nämä seikat kunnossa niin mikäs siinä 🙂 Vinkki: kahdet villasukat päällekkäin toimivat hyvin.
K: Voiko kenkiä käyttää totuttelun jälkeen normaalisti, vai onko parempi vuorotella normaalien ja paljasjalkakenkien välillä?
Riippuu oikeastaan käyttötavasta – jos kyse on juoksusta ja juokset paljon, niin silloin kannattaa vuorotella, koska tottuminen kestää kauan ja alussa paljasjalkakenkien käyttö kannattaa pitää todella lyhyenä (muutama sata metriä/kerta) ja vähitellen pidentää matkoja. Tämän lisäksi/tällä välin voi sitten käyttää tavallisia kenkiä niin ei tarvitse olla kokonaan juoksematta.
Kävely tai arkikäyttö ei välttämättä rasita ihan yhtä paljon, mutta siinäkin voi olla hyödyllistä vuorotella ainakin ihan aluksi – ja myöhemminkin jos tuntuu kipuja/rasitusta.
K: Työkaveri pelotteli, että paljasjalkajuoksun seurauksena voi tulla lättäjalka.
Päinvastoin – monipuolista tieteellistä näyttöä tästä ei vielä ole, mutta alustavien tutkimusten mukaan paljasjalkajuoksu voi nimenomaan parantaa lättäjalkaisuutta, kun jalkojen pienet lihakset aktivoituvat. Monet ovat myös raportoineet muiden vaivojen helpottavan kun jalat alkavat “korjata itse itseään”. Lapsien puolestaan olisi erittäin tärkeää kulkea paljain jaloin tai paljasjalkakengillä, jotta jalat kehittyvät oikein (ks. lapset ja paljasjalkakengät.
K: Onko juoksu terveellistä akillesjänteelle ja pohjelihakselle?
Terveellistä kyllä, mutta pitää ottaa huomioon, että jos/kun on vuosia käyttänyt kantakorotettuja kenkiä niin akillesjänne on lyhentynyt ja pohkeet eivät ole joutuneet niin kovaan työhön – kun siirtyy tasapohjaisiin kenkiin (tai paljain jaloin) niin ne joutuvat kovempaan työhön ja venymään. Siksi tottuminen kestää kuukausia/vuosia, eikä todellakaan pidä juosta määrällisesti liikaa liian nopeasti. Kannattaa kuulostella jalkoja ja antaa levätä heti jos tuntuu kiristystä tai kipuja.
K: Kuinka kauan sopeutuminen paljasjalkakenkiin ja uuden juoksutyylin oppimiseen kestää?
Tottuminen voi viedä helposti parikin vuotta – periaatteessa uusi tyyli löytyy todennäköisesti kuukausissa, mutta aina löytyy parannettavaa. Ensimmäiset kuukaudet ja vuosi tuntuvat eniten nivelissä ja “uusissa” lihaksissa, mutta parinkin vuoden jälkeen voi pohkeissa välillä tuntua, varsinkin hieman poikkeavat treenit/matkat/maastot. Tämä ei sinänsä ole tietenkään ihme, jos vertaa kuinka monta vuotta on juossut perinteisillä lenkkareilla. Tekniikan oppimisen kannalta on sitä parempi mitä ohuempipohjaisia kenkiä käyttää ja mitä kovemmalla alustalla kulkee. Kesällä on hyvä liikkua ja juosta aina välillä aivan paljain jaloin.